Onko pitkä parisuhde aina automaattisesti onnittelun arvoinen asia?

Onko pitkä parisuhde aina onnittelun arvoinen asia?

Kulttuurissamme arvostetaan pitkiä parisuhteita ja sitoutumista. Kun kuulemme parista, joka on ollut yhdessä 50 vuotta, ajattelemme helposti: “Vau, miten upeaa, paljon onnea!” tietämättä yhtään millainen parisuhde heillä on. Oma ajatteluni on tässä suhteessa muuttunut. Nykyään pysähdyn myös miettimään sitä, millainenkohan tämä parisuhde on, ja toivottavasti molemmille riittävän hyvä.

Parisuhteet eivät nimittäin aina ole hyviä ja toimivia. On paljon suhteita, joissa jompikumpi tai molemmat eivät voi hyvin. Miksi niissä sitten pysytään, joskus jopa vuosikymmeniä? Ja vielä tärkeämpi kysymys: miksei tilanteelle tehdä mitään? Miksi tyydytään huonoihin suhteisiin?

Parisuhdeongelmat voivat tuntua ylivoimaisilta. Saattaa tuntua siltä, ettei niihin voi vaikuttaa, tai että ongelmien käsittely vie liikaa voimia – ja saattaa jopa pahentaa tilannetta. Ehkä pelottaa, miten kumppani reagoi, tai mitä tapahtuu, jos puheeksi ottaminen johtaisikin eroon. Näissä tapauksissa voi tuntua helpommalta yrittää olla ajattelematta koko asiaa ja lakaista se maton alle. Pitää itsensä kiireisenä tai takertua ajatuksiin kuten: “Eihän kenenkään parisuhde ole täydellinen” tai “Ehkä tilanne paranee, kun puoliso on paremmalla tuulella, minä jaksan enemmän, lapset kasvavat, rahatilanne helpottuu tai työkuormitus kevenee…”

Syitä siihen, miksi ihmiset jäävät huonoihin parisuhteisiin, on monia. Työni kautta olen huomannut, että ainakin seuraavat ovat melko yleisiä syitä:

1. Toivo – Usko siihen, että tilanne muuttuu (itsestään) paremmaksi.

2. Lapset – Halutaan säilyttää ydinperhe lasten takia.

3. Yksinäisyyden pelko – Ajatus, että huonokin suhde on parempi kuin ei suhdetta ollenkaan.

4. Raha – Pelko taloudellisen tilanteen heikkenemisestä mahdollisen eron myötä.

5. Sosiaalinen paine – Ajatus, ettei omassa perheessä tai ystäväpiirissä “ole tapana” erota.

6. Rakkaus – Kumppania rakastetaan yhä, vaikka suhde ei toimisi ja molemmat voivat huonosti.

Nämä syyt ovat kaikki erittäin inhimillisiä ja ymmärrettäviä. Ulkopuolinen ei voi määritellä, ovatko ne oikeita tai vääriä perusteita jäädä suhteeseen. Mutta jos olet itse huonossa parisuhteessa, on tärkeää pysähtyä pohtimaan sitä, mikä sinut pitää siinä ja voisiko asialle tehdä jotain? Onko suhde riittävän hyvä sinulle – ja kumppanillesi?